Vertaislaina

Vertaislaina tarkoittaa lainaa, jonka yritys tai yksityinen ihminen ottaa vertaisiltaan eli toisilta kansalaisilta (yleensä netin välityksellä). Vertaislainoja haetaan ja niihin sijoitetaan huutokauppamaisilla markkinapaikoilla. Palvelun käyttäjät (lainan ottajat ja antajat) todennetaan verkkopankkitunnuksilla ja he tekevät keskenään sähköisen velkakirjan.

Vertaislainassa on yksi ottaja, mutta yleensä kymmeniä antajia, joista jokainen sijoittaa haluamansa summan. Jos lainahakemus ei miellytä sijoittajia (esim. liian alhainen korko/tuotto), jää se helposti rahoittamatta. Jokaisen lainanhakijan takaisinmaksukyky luokitellaan luottotietoyhtiöiden toimesta ennen hakemuksen laittamista nettiin. Lainahakemuksesta käy ilmi mm. lainan käyttötarkoitus sekä tietoja lainanhakijasta. Lainanottanut maksaa kuukausittaisia lyhennyksiä sijoittajilleen korkojen kera.

Takaisinmaksuvaikeuksien ilmetessä palvelun ylläpitäjä ottaa yhteyttä lainanottajaan. Jos maksua ei ala kuulua, asia siirtyy perintäfirmalle tai pahimmassa tapauksessa oikeuslaitokselle. Ulosoton kautta saatavia voi periä enintään 15 vuotta.

Vertaislainoille on ominaista välikäsien vähäisyys, joten lainanhoitokulutkin ovat pienet. Internet mahdollistaa lainojen välityksen nopeasti ja halvalla. Automaattiset nettikaupat ovat yksinkertaisia käyttää ja vaativat vain pienen joukon työntekijöitä niitä pyörittämään. Tällaiset markkinapaikat myös mahdollistavat vaivattoman kommunikoinnin sijoittajien ja lainaajien kesken.

Vertaislainoissa on yleensä lyhyt laina-aika sekä sosiaalisuuden mukanaan tuoma takaisinmaksuvelvoite. On erilaista olla velkaa ihmiselle kuin kasvottomalle pankille. Pankit näkevät usein vain numeroita (henkilön tulot, menot ja varallisuus), mutta yksittäiset "vertaissijoittajat" saattavat tarkastella asiaa laajemmasta näkövinkkelistä. Etenkin, jos tarjolla on ylimääräistä tietoa lainan hakijasta. YouTube esimerkiksi mahdollistaisi tiedon jakamisen myös videon välityksellä. Lainanhakijat voisivat kertoa itsestään ja jopa esitellä lainan käyttökohteen (esim. pakettiauto). Koska nimiä ja osoitetietoja ei vertaislainasivustoilla yleensä ilmoiteta (velkakirjassa ne tosin saattavat näkyä), luo kaikki tällainen ylimääräinen tieto luottamusta osapuolten välille.

Vertaislainoissa on suuremmat korot kuin pankkilainoissa. Toisaalta niitä myös myönnetään helpommin. Vakuuksia (esim. omistusasunto) ei tarvita. Tosin vakuudeton ja pienipalkkainen lainanhakija saa yleensä myös huonot lainaehdot, kuten korkean koron. Toisin kuin ennalta määritetyt pankkilainat ja kulutusluotot, vertaislainat hinnoitellaan markkinapaikalla kysynnän ja tarjonnan mukaan.

Sijoittaminen vertaislainoihin on riskialtista, sillä takaisinmaksusta ei ole varmuutta. Sijoittajat voivat hajauttaa rahansa usealle eri lainaajalle. Joten jos yksi lainanneista jättää maksamatta, ei sijoittaja menetä kaikkea.

Vertaislainojen tilastointia vaikeuttaa niiden nuori ikä. Esimerkiksi pari vuotta vanhaa lainaa kolmen vuoden laina-ajalla ei voida vielä täysin tilastoida. Lisäksi markkinapaikkojen julkisuuteen antamat tiedot saattavat olla liian optimistisia.

Ulkomailla vertaislainabisnestä on tehty vuodesta 2005 lähtien. Tunnettuja amerikkalaisia vertaislainasivustoja ovat Prosper.com ja Lendingclub.com. Suomalaisia vertaislainojen välittäjiä ovat Fixura ja Lainaaja.